Muutimme Espoonlahden Ristiniemeen reilu vuosi sitten. Ensimmäisenä kesänä terassin rakentaminen vei huomion puita pienemmiltä kasveilta. Huomasimme kuitenkin, että terassin ulkopuolelle alkaa ilmestyä vaikka mitä.
Isot männyt, joulukuusemme sekä kalliot antavat suojaa, mutta eivät estä aurinkoa. Läheinen pronssikautinen kivihauta - maamerkki, joita Espoossa on paljon - kertoo, että alueella on asuttu pitkään. Meidän kotimme on 1996 valmistunut, mutta alueen tarina alkaa kauan ennen nykyaikaa. Edellinen asukas kertoi, ettei harrastanut puutarhaa, eikä siten pystynyt kertomaan, mitä ruohon seassa saattoi olla.
Perustin syksyllä perennan, jonne sain Soukan väylän puutarhasta jo kukkineita isomaksaruohopuskia, ja ostin koristelaukan ja tulppaanin sipuleita kevättä värittämään. Perennaan on tulppaanien ja laukkojen jälkeen saatu lahjaksi juhannusruusu, krysanteemi ja maljaköynnös. Kuin itsestään perennapenkkiin ilmestyi myös konnantatar -nimisiä kasveja, joista kirjoitin blogin, koska kasvien, muiden lajien ja niiden elinympäristöjen tunteminen on luonnon monimuotoisuus -työtä, ja se taas on kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa. Tällä kertaa omalla pihalla.
Lähiympäristössä näyttäisi olevan lisäksi akileiaa, mäkimeiramia, mäkiminttua (vai nurmitädyke?), kangasajuruohoa, pystyhanhikkia, isomaksaruohoa myös villinä, jalokärsämöä, harjaneilikkaa, harakankelloa jne. Kuvat eivät ole parhaita, mutta otan mielelläni vinkkejä vastaan, koska tunnistukseni varmasti kaipaa tarkennusta.
Niin, ja meidän puutarhassamme kasvaa aina ruukussa vähintään yksi jalkapallo :-)
Uusimmat kommentit
26.11 | 07:05
Hyvää työtä Marika ja hyvin kirjoitettu. Tämä on hyvä vaihtoehto eri uutiskanavien ja sosiaalimedioiden tuottaman provosoivien näkökulmien vastapainoksi
15.09 | 13:14
Kun kukaan lääkäri ei halua eikä uskalla puuttua asioihin, niin mennään kaikilla rintamilla liian pitkälle. Näitä tarinoita olen kuullut 30 vuotta ja kuulen varmasti jatkossakin. Onnellinen loppu?